Olen jo aikaisemmin joutunut jättämään terveyssyistä punaisen lihan pois. Tässä taannoin tuli kuitenkin jostain radio- tai televisio-ohjelmassa maininta karjatalouden ympäristövaikutuksista. Se ohjelma taas sai pohtimaan omia ravinto valintoja eettisestä näkökulmasta. Lihan tuotanto on se josta monesti eniten puhutaan mutta mites maidon tuotanto?
Tähän astiset pohdinnat ovat vieneet siihen että ostan mieluiten kalaa, riistaa ja kasvisruokaa. Aina parempi jos kalat saa jopa itse kalastettua. Vielä en ole kuullut kalan kasvatuksen ympäristövaikutuksista mutta ehkä siitäkin kohtapuolin joku keksii kertoa ja verrata sitä villin kalan kalastukseen. Maito tuotteita en jätä kokonaan pois mutta ehkä vähän seuraan sen menekkiä ja jätän jotain vähemmälle.
Millaisia valintoja sinä olet tehnyt ruokailussasi? Oletko miettinyt ravinnon tuotannon vaikutuksia ympäristöön? Onko sinulla tietoa kalan viljelystä vs. villin kalan kalastuksesta?
torstai 4. kesäkuuta 2015
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Ostoskäyttäytyminen
Olen kuluvana lukuvuonna saanut olla töissä koulussa. Olen tokaluokalla koulunkäynninohjaajana. Tokaluokan ympäristötiedon kirjassa käsitellään ilahduttavan paljon kierrätystä ja ekologista ajattelua.
Taannoin eräässä kappaleessa käsiteltiin mummon lapsuutta ja sen ajan leluja. Kirjassa sanottiin että mummon lapsuudessa lelut olivat puusta tai kankaasta. Ne tehtiin itse ja niitä korjattiin aina kun ne menivät rikki. Kun leluja ei voinut enää korjata tai niillä ei enää kukaan leikkinyt puulelut poltettiin ja kangaslelut haudattiin tunkioon jossa ne maatuivat. Nykyajan lelut on muovia, metallia, keinokuitukankaita ja sähköosia. Nykyajan lelujen korjaaminen on monesti hankalaa tai jopa mahdotonta ja elinkaarensa päässä ne joutuvat kaatopaikalle.
Pohdin tässä itsekseni että tuotteen koko elinkaarelle voisi uhrata edes muutaman ajatuksen kun ostospäätöstä on tekemässä. Jos kaupassa uhraa ajatuksen muutamalle asialle välttyisi turhilta ostoksilta ja luonnon turhalta kuormitukselta.
- Mistä materiaalista tuote on tehty? Onko sen tekeminen tuhlannut suotta luonnonvaroja?
- Tarvitsenko sitä todella vai onko minulla jo jokin toinen tavara joka voisi korvata tämän?
(Tarvinko konetta ikkuinoiden pesemiseen kun minulla on rätti ja lasta kotona?)
- Kuinka monta kertaa käytän tuotetta ja kestääkö tuote useiden vuosien käytön?
- Voiko tuotteen korjata helposti?
- Miten tuotteen voi hävittää luontoa säästäen kun se on tullut elinkaarensa loppuun?
En toki tarkoita että kaupassa tarvitsee jokaisen sukkaparin kohdalla pysähtyä useaksi minuutiksi miettimään vihreitä ajatuksia. Kuitenkin kun on vähän tietoa ja muutama hyvä ajatus alkaa kestävä kuluttaminen käymään helpoksi ja se muuttuu luontevaksi tavaksi ajatella.
Taannoin eräässä kappaleessa käsiteltiin mummon lapsuutta ja sen ajan leluja. Kirjassa sanottiin että mummon lapsuudessa lelut olivat puusta tai kankaasta. Ne tehtiin itse ja niitä korjattiin aina kun ne menivät rikki. Kun leluja ei voinut enää korjata tai niillä ei enää kukaan leikkinyt puulelut poltettiin ja kangaslelut haudattiin tunkioon jossa ne maatuivat. Nykyajan lelut on muovia, metallia, keinokuitukankaita ja sähköosia. Nykyajan lelujen korjaaminen on monesti hankalaa tai jopa mahdotonta ja elinkaarensa päässä ne joutuvat kaatopaikalle.
Pohdin tässä itsekseni että tuotteen koko elinkaarelle voisi uhrata edes muutaman ajatuksen kun ostospäätöstä on tekemässä. Jos kaupassa uhraa ajatuksen muutamalle asialle välttyisi turhilta ostoksilta ja luonnon turhalta kuormitukselta.
- Mistä materiaalista tuote on tehty? Onko sen tekeminen tuhlannut suotta luonnonvaroja?
- Tarvitsenko sitä todella vai onko minulla jo jokin toinen tavara joka voisi korvata tämän?
(Tarvinko konetta ikkuinoiden pesemiseen kun minulla on rätti ja lasta kotona?)
- Kuinka monta kertaa käytän tuotetta ja kestääkö tuote useiden vuosien käytön?
- Voiko tuotteen korjata helposti?
- Miten tuotteen voi hävittää luontoa säästäen kun se on tullut elinkaarensa loppuun?
En toki tarkoita että kaupassa tarvitsee jokaisen sukkaparin kohdalla pysähtyä useaksi minuutiksi miettimään vihreitä ajatuksia. Kuitenkin kun on vähän tietoa ja muutama hyvä ajatus alkaa kestävä kuluttaminen käymään helpoksi ja se muuttuu luontevaksi tavaksi ajatella.
torstai 16. huhtikuuta 2015
Miksi uusi blogi?
Kuuntelin tänään Radio SuomiPoppia (terveiset kanavalle) ja siellä kerrottiin että iso osa ihmisistä on huolissaan globaaleista ilmiöistä kuten kasvihuoneilmiöstä, maailman lämpenemisestä, merien saastumisesta jne. Huolestaan huolimatta he itse eivät laita rikkaa ristiin muuttaakseen kulutustottumuksiaan tai tehdäkseen sen kummempia ekotekoja.
Tämän kuultuani hävetti niin että korvat punoitti.
En ole koskaan ollut mitenkään erityisen kiihkokierrättäjä mutta jonkinlainen sellainen lievä globaaliajattelumalli on aina kummunnut syvältä sisimmästä. Niin kauan kun olen asunut omassa asunnossa olen kierrättänyt jätteeni mahdollisuuksien mukaan, harmitellut vähäisiä kierrätysmahdollisuuksia ja kiukustunut jos paperinkeräysastiaan on laitettu sekajätettä. Olen myös pyrkinyt tekemään kestäviä hankintoja ja päätöksiä.
Kuitenkin surautan joka aamu noin 7km työmatkan, sisätilalämmittimellä lämmitetyllä, suuri kulutuksellisella farmari volvolla, yksin tottakai. Välillä toki annan kyydin bussinsa missanneelle serkulleni kouluun, mutta yleensä ajan yksin. Yritän toki hoitaa kaikki asiointini yhdellä reissulla ja keskustassa parkkeeraan autoni ja kävelen kauppoihin mihin haluan mennä. Kyydin antaisin mielelläni työkaverilleni tai naapurilleni mutta en aktiivisesti ehdota kimppakyytejä.
Meillä tietokone on päällä melkein aina kun kotona on joku vaikka sitä ei aktiivisesti joka hetki käytettäisikään. Muut koneet ovat päällä vain jos niitä juuri sillä hetkellä tarvitaan.
Suihkussa käydessäni inhoan palelemista joten annan lämpimän veden valua kun saippuoin itseäni. Onneksi rajallinen lämmityskattilakapasitetti lopettaa liian pitkät suihkut aina muutaman minuutin jälkeen kylmään veteen jos suihkuun meinaa jäädä unelmoimaan.
Muovipusseja olen boikotoinut jo hyvän tovin ja usein mukanani on kankaiset kauppakassit jos lähden ruokaostoksille. Nautin tilavasta ja siististä käsilaukustani niin etten viitsi kantaa pienintäkään ja keveintäkään kauppakassia jatkuvasti mukanani.
Mitkä ekotekoni ovat jo hyvällä mallilla ja mitä voisin vielä parantaa? Millaisia ekovinkkejä tulee vastaan ja miten niitä voi hyödyttää? Mikä maapallomme tila tällä hetkellä todella on? Näistä ja monista muista asioista haluan kirjoittaa ja niitä aktiivisesti pohtia ja jättää jälkipolville ehkä hieman puhtaamman maapallon.
Tämän kuultuani hävetti niin että korvat punoitti.
En ole koskaan ollut mitenkään erityisen kiihkokierrättäjä mutta jonkinlainen sellainen lievä globaaliajattelumalli on aina kummunnut syvältä sisimmästä. Niin kauan kun olen asunut omassa asunnossa olen kierrättänyt jätteeni mahdollisuuksien mukaan, harmitellut vähäisiä kierrätysmahdollisuuksia ja kiukustunut jos paperinkeräysastiaan on laitettu sekajätettä. Olen myös pyrkinyt tekemään kestäviä hankintoja ja päätöksiä.
Kuitenkin surautan joka aamu noin 7km työmatkan, sisätilalämmittimellä lämmitetyllä, suuri kulutuksellisella farmari volvolla, yksin tottakai. Välillä toki annan kyydin bussinsa missanneelle serkulleni kouluun, mutta yleensä ajan yksin. Yritän toki hoitaa kaikki asiointini yhdellä reissulla ja keskustassa parkkeeraan autoni ja kävelen kauppoihin mihin haluan mennä. Kyydin antaisin mielelläni työkaverilleni tai naapurilleni mutta en aktiivisesti ehdota kimppakyytejä.
Meillä tietokone on päällä melkein aina kun kotona on joku vaikka sitä ei aktiivisesti joka hetki käytettäisikään. Muut koneet ovat päällä vain jos niitä juuri sillä hetkellä tarvitaan.
Suihkussa käydessäni inhoan palelemista joten annan lämpimän veden valua kun saippuoin itseäni. Onneksi rajallinen lämmityskattilakapasitetti lopettaa liian pitkät suihkut aina muutaman minuutin jälkeen kylmään veteen jos suihkuun meinaa jäädä unelmoimaan.
Muovipusseja olen boikotoinut jo hyvän tovin ja usein mukanani on kankaiset kauppakassit jos lähden ruokaostoksille. Nautin tilavasta ja siististä käsilaukustani niin etten viitsi kantaa pienintäkään ja keveintäkään kauppakassia jatkuvasti mukanani.
Mitkä ekotekoni ovat jo hyvällä mallilla ja mitä voisin vielä parantaa? Millaisia ekovinkkejä tulee vastaan ja miten niitä voi hyödyttää? Mikä maapallomme tila tällä hetkellä todella on? Näistä ja monista muista asioista haluan kirjoittaa ja niitä aktiivisesti pohtia ja jättää jälkipolville ehkä hieman puhtaamman maapallon.
Tilaa:
Kommentit (Atom)